runo 2. aikalaisdiagnoosi

kun sattuu väärään seuraan, viisainta vaieta

siirrän itseäni itseni ja mielikuvituksen välissä

mielikuvituksen ja maailman välillä

pelottaa tämä

jumalista, diktaattoreista, yksinvaltiaista

ei äänestetä

oligarkian ja tyrannien aika

jatkuu, laajenee

bysantissa se tuhat vuotta

uskonnot tuhansia

olla siirtymä

välinpitämättömyyden ja raivon välillä

yrittää pärjätä

juuri se

kristinuskon suuri tarina etenee

palestiinalaiset tapettu, karkotettu

pyhä maa saatu oikeaoppisten käsiin

verisiin

tämä viides tai kymmenes ristiretki

sotaretki

lukuja ei pidetä

kun julmuus ylittää käsittämiskyvyn

tyrannit ja niiden kansanjoukot

kaiken järjen

keitän kupillisen kahvia

yritän arkea